Avainsana-arkisto: kasvimaa

Kasvimaan kuulumisia

 

IMG_4719

Porkkanansyöntiä saa vielä odottaa, mutta työtä ne ovat teettäneet tähänkin mennessä. Kitkemiset, harvennukset, multaukset…

IMG_4724

Punajuuria

IMG_4730

Herne tässä vielä kukassa, nyt jo satokauteen ehtinyt. Herneet ovat koko perheen herkkua!

 

Kasvukauden satonäkymät…

…näyttävät olevan jotain aivan ihmeellistä. Toukokuun lopun helle sai aikaan jotain sellaista, mitä en ole koskaan eläissäni nähnyt. Nyt kun mennään kesäkuun puolivälissä, mansikkamaamme on niin täynnä mansikanraakileita, että eivät meinaa varret niitä jaksaa kantaa. Omenapuissa on miljoona pientä omenaa. Metsä täynnä vihreitä, kypsymistä odottavia mustikoita. Vadelmien varret notkuvat niin nuppuja, kukkia kuin jo kehittymässä olevia vadelmanraakileitakin.

Viikonloppu tuli taas Iloluodossa vietettyä, ja tämmöisiä ihmeitä ihmeteltyä. En ole koskaan nähnyt omenapuissa niin paljon tulevia omenoita. Niitä täytyy aivan varmasti tiputella osin pois, sillä eivät puiden oksat ikinä kestä sellaista määrää satoa. Joka tapauksessa oksat pitää tukea tukikepein. Toivotaan, että pihlajanmarjakoit pysyisivät poissa tänä vuonna. Saataisiin vuosisadan sato! Tänä syksynä kokeilen omenaviipaleiden kuivaamista. Viime syksynä kokeilin pakastaa omenalohkoja, ja ne toimivat ihan hyvin piirakoita varten. Yleisimmin tulee keiteltyä soseita ja hilloa, ja talviomenoitahan voi varastoida kellarissakin ja syödä syksyn, talven mittaan sellaisenaan.

Lennokkaat on suunnitelmat, toivotaan että ne pihlajanmarjakoit tai muut ötökkäiset eivät ammu suunnitelmiani alas…

 

IMG_4241

Kesäistä!

Viime viikonloppuna juhlittiin koulun päättäjäisiä ja koululaisten loman alkajaisia. Ja mikäpä oli juhliessa kelin helliessä! Kevätjuhlan jälkeen ajoimme suorinta tietä maalle nauttimaan kesästä. Kesäfiilis oli kyllä käsi kosketeltava!

Iloluoto on kahden järven välissä, ja näistä pienempi järvi oli lämminnyt kauttaaltaan 23-asteiseksi. Siinä kelpasi polskia! Isompi järvi oli vähän viileämpi, mutta uimalämmintä sekin. Pärskis ja molskis.

Kasvimaahommia oli tarkoitus viikonloppuna tehdä enemmänkin, mutta keliolosuhde aiheutti laiskamadon pureman. Niinpä osa istutustöistä jäi vielä seuraavalle viikolle. Kylvin kuitenkin porkkanaa, punajuurta, sipuleita ja kukkia. Mansikat kukkivat valtoimenaan. Ja metsässä oli suuria mustikan raakileita, mikä ilahdutti ja hämmästytti. Kedon kukat tuntuvat räjähtävän kukkimaan, kaikki yhtä aikaa, luonto on kukkameri. Seuraavassa pieni tuokiokuva kylväjän tuumaushetkestä.

 

Kuva

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tyrnit

Kuva

Kasvimaan laidalla kasvaa tyrnipensaita. Meillä oli monia vuosia ongelmia saada poikatyrni talvehtimaan. Satoa ei meinattu saada kun se poika otti ja kuoli aina talvella. Uusi taimi ei ehtinyt pölyttää tyttötyrnejä ja sadot jäivät hyvin vähäisiksi. Nyt olemme parina vuonna saaneet satoa. Tyrni on kyllä jalo marja. Siinä on uskomaton maku. Hyvin tyjäkkä, kyllä, mutta kirpeyden takaa paljastuu jotain hyvin jaloa, pehmeää, erityistä.

 

Kasvimaakausi on avattu!

Keväällä on ihanaa saada työntää sormensa multaan. Kutinahan alkaa jo talvella. Täytyy saada kaivaa puutarhakirjat esiin, hypistellä kuivattuja kukansiemeniä, suunnitella taimikasvatusta ja kasvimaan tulevan kesän istutuksien järjestystä.

Kasvimaa oli käännetty viime syksynä kertaalleen. Nyt keväällä toisen kerran. Ylivuotinen komposti kärrättiin pellolle ja sekoiteltiin mullan sekaan. Sitten vaan hara käteen ja muotoilemaan penkkejä. Samalla haran piikkeihin tarttuvat ylimääräiset rikkaruohot ja juuret.

Viime vuonna tein meillä oli porkkanan viljely pienemmällään kuin vuosiin. Vain neljä riviä eri värisiä kesäporkkanoita: oransseja, keltaisia, valkoisia ja violetteja. Rakastan niitä, ne ovat ihania, mutta eivät kauhean pitkää varastointia kestä. Ne on tarkoitettu syötäväksi syksyllä ja alkutalvesta. Tänä vuonna tein kaksi penkkiä syys- ja talviporkkanaa. Seuraavalla mökkireissulla vielä yksi penkki niitä kauniita, värikkäitä kesäporkkanoita.

Porkkanoiden viljelystä olen oppinut vuosien varrella pikku hiljaa sen, että rivivälien kanssa ei kannata kitsastella. Kitkeminen ja myöhemmin kesällä porkkananniskojen multaaminen ovat todella tikkuista touhua ahtaassa penkissä. Nyt riviväliksi laitettiin haran terän verran, se on n. 35-40 cm. Näyttää kyllä todella ylimitoitetun leveältä näin keväällä, mutta tuhlaileva maankäyttö palkitaan myöhemmin kesällä. Leveissä riviväleissä mahtuu heiluriharaa heiluttelemaan tai nitistämään rikkaruohot vaikka kapealla rautaharavalla.

Kuva

Uskollinen rautaharava on nähnyt monet koitokset, mutta tämä vanha ja väsyneen näköinen on vaan kaikista paras. Haralla muotoillaan penkit hieman koholle, meidän penkki on n. neljä metriä pitkä ja teen aina neljä riviä jokaiseen penkkiin. Rivit merkitsemme suoriksi vetämällä köydellä jälki multaan, sitä pitkin sitten haravan varrella tms. teen syvemmän istutusuran. Ura kastellaan ja sitten vaan kylvämään. Jos maa on kovin märkää niin kastelun voi hyvin jättää välistä. Porkkanan kylväminen on aika työlästä koska siemenet ovat pieniä, mutta säästeliäs käyttö palkitaan myöhemmin harvennusvaiheessa. Itse olen harvoin käyttänyt siemennauhoja, niiden laittaminen on kyllä kaikkein helpointa. Tosin riviin voi jäädä sitten koloja jos siemenet eivät idäkään.

Alakuvassa sitten jo pari valmista riviä. Sää suosi istuttajaa todellakin, saatiin aurinkoa nenänpäähän.

IMG_3942