Alkukesän ihana vehreys

Nyt kun on kevät ja kesä, niin ajatuskin siitä että itse asiassa vain joitakin viikkoja sitten oli vielä lunta… 

 

Alkukesän ihmeellinen vehreys ja herkkyys ovat hieman hankaliakin asioita. Itse olen enemmän kypsän kesän ihminen, siis jos nyt täytyisi ihan välttämättä valita. Joskus aikaisemmin tunsin jopa pientä ahdistuksen poikasta alkukesällä. Se on niin ihanaa, ja samaa aikaan tietää että kohta villit kukat lakastuvat, koivun lehdet saavat tummanvihreän värin… No, elämä on opettanut nauttimaan hetkestä. Alkukesä on ihanaa. Keskikesä on ihanaa. Loppukesä on ihanaa, ja talvellakin on ihanaa! Silti, lempivuodenaikani, loppukesä ja alkusyksy. 

Mutta sinne on nyt vielä pitkästi aikaa. S-sana voi nyt vielä olla pannassa ihan kokonaan.

Tämän kesän lehdet puhkesivat Iloluodon pihaan toissa viikonloppuna. Viime viikolla ne olivat jo ihan kokonaisia lehtiä, vaan vienon vihreitä. Se valo, mikä niiden läpi siivilöityy, on ihmeellistä. 

 

Kuva